Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Kirkon alakerta

• Thulé, Bror Axel 1902
• 1 äänikerta, 1 sormio, ei jalkiota
• mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

Bror Axel Thulé rakensi Loimaan Vesikosken rukoushuoneeseen ns. koulu-urut vuonna 1902. Tämä soitin siirtyi 1960-luvulla Loimaan siunauskappeliin, ja sieltä edelleen kaupunginkirkon kellariin, jossa se on toimintakunnossa, mutta vailla säännöllistä käyttöä. Loimaan koulu-urut ovat saaneet puhaltimen ja niiden ruskea ulkopinta on peitetty vaalealla tammiootrauksella.

Ulkoasu ja tekniikkaa

Urkujen kaappi tukeutuu vankkoihin sivuseiniin. Etuseinän yläosassa on irrallinen kehysluukku, jossa on kolme täytepeiliä. Nämä toimivat paisutusluukkuina, sillä niiden yläreunaa voidaan raottaa polvipaisuttimen avulla.

Alinna on kaksi poljinta ja niistä hihnavälitys syöttöpalkeisiin, joiden päällä on paralleeli, vaakasuoraan asennettu, jousikuormitteinen varastopalje. Puhaltimen lisäämisen yhteydessä on polkimet laskettu alas, ja aukko peitetty levyllä. Palkeen kannen vasempaan päähän liittyy nahkapussilla puinen ilmakanava, jonka toinen pää on kiinnitetty koskettimiston alla olevaan ilmalaatikkoon. Pahviset konduktit johtavat kunkin soittoventtiilin kohdalta erillisiin, vinoon asentoon sijoitettuihin pillitukkeihin. Koppelit toimivat mekaanisesti.

Musiikillisia ominaisuuksia

Urkujen musiikilliset ominaisuudet perustuvat yhteen avoimeen äänikertaan ja kahteen oktaavikoppeliin pienen paisutusmahdollisuuden kanssa.

 Dispositio